Äitiys · Naiseuden ytimessä

Kielletyt raskauskilot ja liian pienet vaatteet

Post only in Finnish

Raskauskilot, ne paljon intohimoja herättävät synnytyksen jälkeiset vaakalukemat. Osalla teistä onnekkaammista raskautta edeltävä kunto ja paino palautuu nopeasti ennalleen, jopa alle entisen. Imetys auttaa monilla painonhallintaan. Mutta entäs me ei-niin-onnekkaat?

2015-04-02 09.30.19
Minä ennen raskautta

 

Tämä pohdinta sai alkunsa, kun päätin tuossa viikko takaperin, että nyt lähtee nämä 8 ylimääräistä kiloa. Hilasin kalorit alaspäin ja tuttu näläntunne kutitteli mukavasti vatsaa. Nyt siis alkaisi tapahtua ja seuraavat kuukaudet kuluisivat samanlaisessa moodissa. Mutta kuinkas kävikään? Saman päivän iltana pikkuneiti ilmoitti, että maito loppuu ja oli kertakaikkisen vihainen iltakitinöiden aikaan. Tiesin mistä on kyse ja menin siltä istumalta syömään muutaman leivän. Näyttäisi siis taas kerran siltä, että minulle ei vaan onnistu painonpudotus ja täysimetys. Ei onnistunut kaksi kertaa aiemminkaan. Eli saan pitää kiloni ainakin seuraavat neljä kuukautta.

Itselläni jokainen raskauskilon tiputtaminen on vaatinut nälkää ja hikeä. Jostain syystä mun keho vaan toimii näin. Ekassa raskaudessa kiloja tuli luvattoman paljon ja halusin niistä eroon nopeasti. Siitä seurasi, että täysimetys loppui jo parin kuukauden iässä, kun aloitin dieetin heti vauvan synnyttyä. Toisella kertaa olin viisaampi. Pidin raskausajan painon kurissa ja täysimetin kuusi kuukautta. Muutaman kilon pudottaminen sai odottaa helposti, koska vanhat vaatteetkin mahtuivat päälle. Kolmannella kerralla oli sama suunnitelma kuin toisen raskauden suhteen. Mulle itsekuri ruoan suhteen ei ole yleensä ollut suurikaan ongelma. Nyt kuitenkin raskaus yllätti erilaisuudellaan ja mulle iski loppuraskaudesta uudelleen pahoinvointi. Ja kyllä: se parani ainoastaan syömällä. En myöskään jaksanut liikkua entiseen malliin, joten siinäpä ne ylimääräiset kilot kertyivät, joita nyt kannan.

Miksi sitten halusin kiloista eroon niin kiireesti? Koska tämä ei ole minun hyvänolon paino, ei lähellekään. Moni suuremman raskauskilotaakan kanssa painiva olisi tyytyväinen minun tilanteeseen, joku toinen taas katsoo kauhulla mun vatsan – ja rinnanympärystä. Itse vertaan vain itseeni. Mulle se raskautta edeltänyt lähtöpaino oli juuri sopiva ja siksi kaipaan siihen. Siinä on hyvä liikkua ja olla.

2016-01-08 14.52.08
Raskauden jälkeen

No miksi yleensä halusin jakaa tämän? Siksikö, ettette ajattelisi minun olevan saamaton ihminen, joka ei vain osaa jättää sitä pullaa syömättä? No ehkä, koska tottakai haluan, että ajattelette mun olevan täydellinen 😀 No en tietenkään, vaan siksi, että te muutkin muutaman kilon kanssa kamppailevat relaisitte vähän. Asian kanssa kipuiltuani tajusin viimein, että mulle kuitenkin vaakakupissa just nyt painaa enemmän vauvan ravinto kuin oma vyötärö.

Toinen syy oli, että siivosin vaatekaappia vastikään. Kototeko-blogin Sanna kirjoitti vaatekaappipostauksen, jonka innoittamana tämän projektin aloitin. Huomasin, että mulla oli vaatekaapissa monta vaatetta, jotka ei mahdu päälle tai ne eivät sovellu imetykseen. Pistin kaikki sellaiset joko kierrätykseen tai odottamaan uusia vaakalukemia. Paljon ei sitten jäänytkään kaappiin vaatteita jäljelle tämän operaation jälkeen. Kävin siksi myös ostamassa (joo ihan uusia ja kaupasta) muutaman imetyspaidan ja farkut. Tässäkin jouduin nielemään ylpeyteni. En vaan ehdi tekemään tai tuunaamaan tai etsimään käytettynä kaikkea. Hankin kuitenkin järkevästi nykyiseen tyyliin ja värimaailmaan sopivia, joita tiedän käyttäväni pitkään.

Mitä tästä episodista itse opin? Puoli vuotta on lyhyt aika minun elämässä eli aion siis vaan odottaa ennen dieetin aloitusta. Kuitenkin vaatekaappia ajatellen, minusta tavoitevaatteita voi olla odottamassa sitä uutta olomuotoa, mutta ihan jokainen vaatekaapin vaatekappale ei voi olla liian pieni. Sitäpaitsi liian pienet huonosti istuvat vaatteet saa ihmisen näyttämään paksummalta kuin hän onkaan eli sopivat vaatteet on todella tärkeitä. Ei kannata liikaa tuijottaa sitä kokomerkintää.

Itse jätin omat liian pienet lempparit sinne pusseihin odottelemaan aikaa parempaa. Nykyisen vaatekaapin vaatteet kannattaa kuitenkin valita niin, että ne on sopivia just nyt (kiitos Sanna tästäkin viisaasta ja vapauttavasta ajatuksesta). Omasta mielestäni vaatteiden yksi tärkeä funktio on tuottaa iloa käyttäjälleen, ei murhetta siitä, että on ”vääränkokoinen”. Jos siis olet vasta synnyttänyt tai esim. sairauden takia et pysty pääsemään siihen painoon, jossa on mukava olla et ole kuitenkaan vääränkokoinen, olet vaan erikokoinen kuin aiemmin. Ja siinä ei ole mitään epänormaalia toisin kuin yleinen mielipide tuntuu väittävän.

Mitäs ajatuksia raskauskilot teissä herättää? Lähtikö imettämällä vai oliko kova homma? Oliko teillä sama tilanne kuin allekirjoittaneella eli vaikeuksia hyväksyä raskauden tuomat muutokset kehossa? Ja ennenkaikkea, mitä hyviä vinkkejä olisi tämän siirtymävaiheen vaatekaapin rakentamiseen?

 

 

 

Advertisements

10 thoughts on “Kielletyt raskauskilot ja liian pienet vaatteet

  1. Tiettyyn pisteeseen mun raskauskilot on lähteneet jätskiä syömällä ja imettämällä ;D noin puolessa vuodessa.Toki mä myös liikun päivittäin, lähinnä kävelen. Mutta se viimeinen rutistus on vaatinut jo vähän itsekuria. Sen kyllä olen huomannut että ei liikaa voi rajoittaa syömisiä sen 6kk täysimetyksen aikana, kyllähän sen huomaa kun on jäänyt ateria väliin niin tulee kiljuva nälkä! Söinkin tuohon aikaan 6-7 ateriaa päivässä, en siis mitään jätti annoksia vaan normaalisti ja pari pientä välipalaa. Kun imetys kerrat on vähenneet huomaan että ei ole niin nopeasti nälkä itselläkään, nyt syön mulle normaalisti eli 4krt päivässä. Imetän siis vielä 1v8kk ikäistä kirppua 2-4krt päivässä 🙂

    Tykkää

    1. Mahtavaa kuulla Nora ja soisin just, että meillä kaikilla naisilla lähtisi kilot niin, ettei tarvis hirveenä asiaan kiinnittää huomiota. Eli että sais oikeasti nauttia hyvällä omallatunnolla siitä vauva-ajasta ja vaikka jätskistä 😉 Koitan itsekin vaan asennoitua siihen nauttimismoodiin, lähtee ne kilot tai ei. Ehkä asiasta stressaaminen saattaa myös pahentaa tilannetta. Että rennosti vaan vauvan ehdoilla ❤

      Tykkää

  2. Hyvä aihe, Sinikka! Mulla kilot on lähtenyt lähinnä imetyksellä, tosin en voi kieltää ettenkö olisi esikoiselta vähän vahtinut syömisiänikin ja ravannut päivittäin vaunulenkeillä. Esikoisen imetysaikaan lähti myös lihakset, silloin koin olevani kroppani kanssa jossain ”välitilassa”. Ehkä estrogeenin vähyyden vuoksi rasva lähti minulle epätyypillistä paikoista enkä siksi pitänyt itseäni niin naisellisena kuin ennen kilojen lähtöä. Toinen naisellista identiteettiäni koitelleen vaiheen kävin läpi imetyksen lopettamisen jälkeen, kun aina ennen D-kupin omistaneestä naisesta kuivui B-kupin rusina.
    Mutta nautitaanhan siitä oleellisesta eli lyhyestä vauva-ajasta ja uskotaan senkin ajan jälkeen koittaa elämä, jolloin vii hioa kroppaansa tai hankkia ne silarit. 😎

    Tykkää

    1. Ihania identiteettikriisejä meillä. Itse taas odotan, että rinnat vähän normalisituisivat, kun on F-kupin kanssa melko runsaat fiilikset 😜 Ja kyllä: kroppa taas kuntoon, kun on sen aika. On nää vaan sen verran ihania nää vauvat.

      Tykkää

  3. Ihana kirjoitus! Hyvä muistutus siitä, että tulisi olla armelias itselleen. Minä kuuluin niihin ”onnekkaisiin” jolta raskauskilot hävisi humisemalla. Synnärille jäi 16 kiloa. Mutta mulla asiaan vaikutti raskausajan lottopotti lähestulkoon kaikkine mahdolliseni raskausajan sairauksineen ja sen myötä hillitön turvotus.

    Tykkää

    1. Mullakin jäi enemmän laitokselle kiloja tällä kertaa kuin aiemmin, mutta 16 kg turvotusta on kyllä paljon 😀

      Naiset on niin armottlmia itselleen ja toisilleenkin välillä, että pakko vähän tuulettaa tällä alueella. On tässä elämässä onneksi muutakin kuin kilot tai tietynlainen ulkomuoto.

      Tykkää

  4. Olipa hyvä kirjoitus! Itse olen tuskaillut tosi paljon vaatekaapin kanssa, kun minullekin jäi 8 raskauskiloa. Se on tosiaan niin paljon, että yhdetkään farkut eivät mahdu jalkaan ja paidoista ja mekoista vain muutama. Ja mikä ärsyttävintä, täysimetyksestä huolimatta painoa on tullut imetysaikana pari lisää, vaikka siivosin ruokavaliosta turhat pois ja päiväohjelmaan ovat tulleet pitkät vaunulenkit (jee, nyt jo pystyy!!). Osa on tosin jotain kummallista turvotusta, sormus kiristää nyt, vaikka pystyin pitämään sormusta koko raskausajan. (Tästä olisi fiksumpi voinut päätellä, että mitään isoja painomääriä ei synnärille tule jäämään ja jättää sen loppuraskauden pullansyönnin vähemmälle).

    Se todella syö naista, että on niin vähän vaatteita, joita voi käyttää. Eikä niitä omannäköisiä uusia, imetykseen sopivia vaatteita ole kovin helppo löytää! Muuten suhtaudun tähän kiloasiaan aika rauhallisesti. Kilpirauhasen toimintahäiriöistä kärsineenä olen oppinut, että hormonitoimintaa vastaan taistellessa jää kakkoseksi, korkeintaan voi pyrkiä rajoittamaan vahinkoa.

    Jos joskus tulen toisen kerran raskaaksi, tiedänpä sitten, että maltillisesta raskausajan painonnoususta huolimatta ei ole mitään syytä lisätä syömistään normaaliin verrattuna. Vaikka kuinka epäilisivät, että lapsi mahassa on liian pieni 🙂 Tässäkin asiassa olisi pitänyt kuunnella herkällä korvalla äitiä, joka totesi, että suhteessa laihtui raskausaikana, mutta imetys sen sijaan toi kiloja, ei vienyt. (Jonain toisena maailmanaikana tällä ravinnon panos-hyöty-suhteella olisi ollut luultavasti erinomainen ammatti-imettäjä. Nyt on vaan ylipainoinen pienen lapsen äiti 🙂

    Tykkää

    1. Kiitos Johanna! Joo just näiden arvaamattomien hormonaalisten muutosten takia minusta on hölmöä miten neuvolan opuksissa poikkeuksetta julistetaan miten imetysaikana voi laihtua ja että vaunulenkille vaan. Ärsyttävyyteen saakka oon lukenut niitä: syö ihan normaalia ruokaa ja turhat herkut pois, niin kyllä se paino siitä huomaamatta tippuu. No ei se nyt vaan kaikilla toimi ihan niin. Ja siksi juuri halusinkin tämän tekstin julkaista, rohkasuksi niille, joilla se homma ei ihan niin menekään. Sitä ei nimittäin koskaan minusta ole mainittu, että hormonit voi myös imetysaikana estää painon putoamisen tai jopa nostaa painoa.

      Vinkkinä muuten imetysvaatteiden osalta, että olin positiivisesti yllättynyt Mamaliciouksen valikoimasta. Oon aiemmin karttanut perinteisempiä imetyspaitoja, mutta nyt oli panostettu mallistoihin eikä kaikki paidat enää näyttäneetkään ensikatsomalta imetystopeilta. Ja jos teidänkin beibi on sukuun tullut niin aika pitkään saat niitä imetyspaitoja käyttää 😀

      Tykkää

  5. Mielestäni näytät oikein hehkeältä synnytyksen jälkeen kuvassa! 🙂
    Itselläni kilot eivät ole karrisseet imettämällä – samaan aikaan kun on ollut niin kova nälkä, että herkkuja on uponnut perusruoan lisäksi luvattoman paljon. Sen sijaan kilot ovat karisseet imetysrumban jälkeen kolmen alle kouluikäisen arkea pyörittäessä. Ainaisessa kiiressä ja tohinassa oma ruokailu unohtuu.

    Tykkää

    1. Kiitos Henni kauniista sanoista! Jännä juttu, että mulla itselläkään ei ulkonäöllisesti ihan kauhea paine näitten kilojen kanssa ole. Ja kuten kuvasta näkyy, hyvillä asuvalinnoilla voi vaikuttaa mielikuvaan aika paljon 🙂 Se on ehkä enemmän se epämukava olo, joka tulee urheillessa. JA saattaa olla, että tässä vuosien varrella oon myös kasvanut ihmisenä sen verran, että tajuan näiden kiloasioiden olevan lopulta vähemmän tärkeitä kokonaiskuvassa.

      Joo uskon myös, että täysimetyksen loputtua tilanne täälläkin vähän helpottaa. Nyt jo huomaan, että omat ruokailut unohtuisi kokonaan, jos ei tämä jatkuva nälkä olisi siitä muistuttamassa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s