Fashion Revolution · Naiseuden ytimessä · profound · Vaatevallankumous

Me varovaiset ja käytännölliset

Post only in Finnish – lot of rambling on Finns and their relationship to clothing

Olen lukenut viime viikkoina yhden vaatetukseen liittyvän kommentin ja yhden kokonaisen artikkelin, jotka innoittivat tämän postauksen kirjoittamiseen. Ensimmäinen oli Katri Niskasen lyhyt haastattelu Elle Awardsien jälkeen, jossa hän kuvaa suomalaisten pukeutumista käytännölliseksi ja varovaiseksi. Toinen oli artikkeli oli Hesarin Aino Frilanderin: ”Jos sanot, ettet ole kiinnostunut vaatteista valehtelet”. Siinä kerrottiin monesta näkökulmasta suomalaisten usein ongelmallisesta suhteesta vaatteisiin. Nämä kaksi lähdettä ja yksi konkreettinen kokemus, saivat minut taas avaamaan sanaisen arkkuni tästä aiheesta. Mitään lopputuloksia en esitä, lähinnä havaintoja ja omaa turhautumista aiheeseen liittyen.

Itse pohjoissuomalaisena kotiäitinä kannatan täysin käytännöllisyyttä yhtenä merkittävänä vaatesuunnittelun periaatteena. Todellakin Suomen oloissa vaatteiden käytännöllisyys ratkaisee paljon ja en kannata turhaa suunnittelukikkailua käytännöllisyyden kustannuksella. Kun pakkasaika on pitkä ja ulkoillakin täytyy lasten kanssa niin vaatteiden täytyy toimia hyvin. Mutta se varovaisuus, muuttuisko se uuden sukupolven myötä vai onko se vahvasti osa meidän kansallista geeniperimää?

Sain itse tuta tästä varovaisuudesta, kun kävin tällä viikolla katselemassa itselle uutta ulkoilutakkia muutamassa kaupassa. Se olisi hankintalistalla tammikuussa aleista, tosin en kyllä tiedä hankinko sittenkään. Valikoima oli nimittäin taas kerran pettymys… Kaikki takit näyttivät lähes samalta vain merkki ja väri vaihtui. Ja väritkin olivat hyvin maltillisia. No ehkä sen vielä ulkoilutakeissa ymmärtää, mutta miksi oi miksi niiden kaikkien pitää näyttää juuri samalta. Tottakai ymmärrän, että parkatakiin voi tehdä vain rajallisen määrän eriyttäviä aineksia. Silti mietin, että voisko EDES ne taskut olla erilaiset tai joku juttu siinä leikkauksessa. Viime talvena totesin saman, kun kävin huvikseen katsomassa minkälaisia pitkähköjä untuvatakkeja on tarjolla. Tylsiä, tylsiä ja tylsempiä. Mutta ymmärrän mistä tämä johtuu. Se on just tästä varovaisuudesta. Jos saatavilla olevat takit olis kauhean rohkeita tai edes vähän erilaisia, ne ei uppoais massoihin. Ja massoillehan näitä myydään. Eli ymmärrän kauppiaan näkökulman. Joku siellä nyt miettii, että onko se asia nyt niin eri tavalla muissakaan maissa, mutta kyllä se minusta on. Ruotsissa en ole aikoihin käynyt shoppailemassa, mutta Tanskassa useinkin vielä työelämässä ollessani. Ja siellä oli kaupoissa tosi persoonallisia ja kauniita vaatteita. Ihan perus ostoskeskuksessakin. Eli tämä on kansallisuuteen liittyvä juttu, kuten Hesarin artikkelissakin todetaan.

Oon itse vähän ihastunut Makian takkeihin, kun niissä on aika paljonkin uudenlaista noissa yksityiskohdissa. Laadusta en tosin tiedä ja nehän valmistetaan jossain ulkomailla eli kotimaista on vain design… Niiden valmistusmaa on vielä selvittämättä, mutta onneksi tässä on aikaa miettiä minkälaista takkia lopulta haluan. Kierrätettynä aika huonosti löytyy varteenotettavia ulkoilutakkeja. Yksi mitä oon harkinnut on turkki, mutta en tiedä oonko ihan niin fashionista. Niitä ainakin löytyy käytettynä. Mulle saa siis antaa vinkkejä kivoista takkimerkeistä, jotka on hyvin suunniteltuja ja lämpimiä.

Toinen ulkoiluasuste, josta vähän avaudun on toppahousut. Kyllä omistan itsekin kyseisen hirviövaatteen ihan vaan sen käytännöllisyyden takia, mutta jotain vaihtoehtoja vois olla olemassa. Itse olen kehitellyt vuosien aikana toimivan vaihtoehdon paksuista fleeceleggingseistä ja polvimallisista Uggeista. Paksun parkatakin kanssa tämä on tosi lämmin yhdistelmä. Kerroksia vaan tarpeeksi alle. Toinen joka vois olla kokeilemisen arvoinen on istuvat villahousut. Näin Ihana mini-blogia pitävällä Juulilla sellaiset ja ihastuin välittömästi. Terkkuja vaan tyyli-ikonille 🙂 Ajattelin sellaiset tuunata jostain vanhasta villapaidasta samantyyliset tälle talvelle. Luulisin, että ne vois kans hyvin toimia vaihtoehtona.

Viimeinen itsellenikin problemaattinen asia oli kiteytetty Hesarissa Frilanderin toimesta hienosti: ”Kal­lii­den vaat­tei­den ku­lut­ta­mi­nen oli en­nen no­loa pröys­täi­lyä, ja nyt epä­eet­ti­ses­ti tuo­tet­tu­jen, hal­po­jen mas­sa­vaat­tei­den ku­lu­tus on no­loa riis­tä­mis­tä.” Oon pohtinut paljon tämän blogin viestiä ja kyllähän se vähän kallistuu tuon virkkeen loppuosan toitottamisen puolelle. Kuitenkin olen tosi vahvasti oman kokemuksen kautta tajunnut, että eettisten valintojen tekeminen Suomessa ja varsinkaan Pohjois-Suomessa ei ole yksinkertaista tai helppoa. Ja toisaalta: jos yhtäkkiä kaikki boikotoi Bangladeshissa tuotettuja vaatteita niin miten käy bangladeshilaisen vaateteollisuuden? Hankalia kysymyksiä kieltämättä, mutta edelleen painotan sitä, että kysymällä vaatemerkeiltä heidän tuotantoketjuistaan voit oikeasti vaikuttaa. Ja muistutan tästä asiasta jälleen kerran itseäni. Koskahan viimeksi itse kirjoitin jollekin instanssille…

Vakavamielisen vuodatuksen jälkeen iloisempi asia: ”Toppila-Center stailaa”-päivä on jo ensi viikolla. Päivän aiheeseen liittyen lupaan kunnioittaa suomalaista sielunmaisemaa ja stailata maltillisia asuja, semmoisia joita itsekin voisin pitää. Rookie-stylistiä kyllä ihan pikkusen jännittää mitä tästä tulee.   No ekalla kerralla etsitään vähän konseptia ja saakin olla pasmat sekasin. Eli rennolla otteella mennään. Tulkaa moikkaamaan 🙂

1891140_777458652301084_4812760031092661220_n(1)

 

Advertisements

2 thoughts on “Me varovaiset ja käytännölliset

  1. Ajankohtainen aihe varsinkin näin syksyn alkaessa taittua talveksi. Itse olen henkeen ja vereen käytännöllinen pukeutuja juuri näissä ulkoiluasioissa. Otan kaikki ulkoilupyrähdykset vähän myös oman liikunnan kannalta, joten harvemmin olen kovin tyylikkäänä puistoilemassa. 😀 Joskus olen kokenut suorastaan ahdistavana lähteä keskustan liepeille puistoilemaan, kun en viitsisi laittaa kovin ”hyviä” tai liikkumista rajoittavia vaatteita hiekkalaatikon reunalle tai keinuun (yep, that’s me :P), ja tyylikkäiden mammojen seurassa gore-housuissa voi olla hieman alipukeutunut olo.

    Samaa mieltä olen tarjonnan kapeudesta varsinkin näissä ulkoiluvaatteissa. Eipä meillä kovin persoonallisia ulkoiluvaatteita ole kaupan ja katukuva toistaa itseään.. :/

    Tykkää

    1. Minä taas taistelen aina käytännöllisyyden ja tyylin välillä kuin joku jakomielitautinen (anteeksi karsee vertaus, mutta se olotila mulla on välillä..). Mulla on siis puistossa välillä kaupunkivaatteet ja toisinaan lenkkipuku, kun en osaa päättää mitä laittais.

      Mua vaan niin surettaa tuo ulkoiluvaatteiden persoonattomuus… Mietin vaan, että jos olis mielenkiintoisempia vaatteita niin meniskö ne kaupaksi?

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s